Mitä voisimme oppia Ruotsin ja Norjan pienyrityksistä ja kasvukulttuurista
Luin joulupyhinä kiinnostavan artikkelin hienosta suomalaisesta tech-yrityksestä. Yhtiön oli perustanut joukko Nokialta lähteneitä kavereita melkein 15v sitten, teknologia oli ihan huippua ja markkinat heidän tuotteelleen tulisivat kasvamaan seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana merkittävästi. Liikevaihtoa yhtiöllä oli melkein 10m ja tuotteita on myyty jo melkein sataan maahan. Eli hieno ja tyypillinen suomalainen menestystarina, sellainen suomalainen mittelstand.
Artikkelia lukiessani mietin että tarina ja tuote kuulostivat tutulta ja olin itse asiassa ollut listaamassa aika samanlaista ruotsalaista yhtiötä runsas 15v sitten. Siinä joukko Ericssonin ex-insinöörejä perusti aika samanlaista tuotetta tarjoavan yhtiön. Yhtiö oli muutaman vuoden tätä suomalaisverokkia vanhempi ja liikevaihto listautumishetkellä oli jo parikymmentä miljoonaa, valuaatio ennen listausta noin €25 miljoonaa. Miten heillä on mahtanut mennä….
No, tuon ruotsalaisen verrokin liikevaihto on nyt yli €270m ja markkina-arvo yli €1.85 miljardia.
Eli tässä oli 15v sitten samoissa lähtökuopissa kaksi ihan samanlaista tiimiä. Mutta miksi ruotsalaiset kasvattivat liikevaihdon 12-kertaiseksi ja loivat omistaja-arvoa yli 1.8 miljardia euroa. Ja miksi suomalaiset tyytyivät alle 10 millin liikevaihtoon ja kasvattivat yhtiön omistaja-arvoakin vajaat 10 milliä?
Mikä saa ja ajaa ruotsalaiset insinöörit ihan oikeasti luomaan näin paljon kasvua, omistaja-arvoa ja vaurautta? Paljon töitä ja oikeita päätöksiäkin tässä on täytynyt tehdä.
Ja miksi muutaman sadan kilometrin päässä lahden toisella puolella Suomessa tyydytään niin paljon vähempään, kymppimillin liikevaihto on jo Suomessa kova juttu. Osaamista ja mahdollisuuksia molemmilla olisi ollut ihan samalla tavalla.
Mikä on se voima joka motivoi ja ajaa pienen ruotsalaistiimin ja micro-cap yhtiön asettamaan tavoitteet noin korkealla, ja miksi Suomessa tyydytään niin paljon vähempään? Pelkällä pörssilistauksella ja pääomamarkkinoilla tämä ei selity, kyllä Suomessakin on IPOja tehty ja kasvupääomaa ollut saatavilla.
Norjalaiset ovat sitten aivan oma lukunsa, siellä ei välillä ole mitään rajoja kuinka hullun korkealle tavoitteet on laitettu. Hyvä esimerkki on rahoituskierros joka tuli meille Nykkiin kesällä 2014. Kolme norjalaista öljyalalla kauan toiminutta kaveria olivat perustunut oman öljynporausyhtiön, tavoitteena ostaa suurilta öljy-yhtiöiltä elinikänsä loppupuolella olevien öljykenttien oikeuksia. Tällä Origon Exploration-nimisellä yhtiöllä ei ollut vielä edes kotisivuja, e-mail osoitteetkin olivat gmail-loppuisia. Ja rahaa haettiin $500 miljoonaa (yes!). Norjasta rahaa ei ollut löytynyt mutta buukkasimme tapaamisia New Yorkiin ja Houstoniin ja viikon lopulla raha oli kasassa, sijoittajaksi lähti 3 suurta energia- alan pääomasijoitusrahastoa 100-200m dollarin ticketeillä. Origo näköjään myytiin sitten jo 2017 norjalaiselle DNO-öljy-yhtiölle, ja perustajat ja mukaan lähteneet pääomasijoittajat tekivät varmasti hyvän tilin.
Harri Rehnberg 23.1.2025
